Tämä kirjoitus on omistettu mahtavalle siskolleni.

Hänen esimerkkiään seuraten kuvasin perjantaina tietaidetta.

Katujen viisautta ei pidä väheksyä. Välillä tuntuu, että vaikeinta elämässä on ottaa iisisti. Silloin, kun mikään ei erityisesti stressaa, on yleensä niin monta hyvää asiaa meneillään, että niiden keskellä meinaa hukata itsensä. Amerikkalaisen jalkapallon, australialaisen sirkuksen ja suomalaisen elokuvaillan rinnalle on etsittävä niitä hetkiä, joina ei tapahdu paljoakaan.

Vietin eilen epäsosiaalista päivää pysyäkseni onnellisena ja yhteiskuntakelpoisena. Kävin elokuvissa katsomassa kertomusta kämppiksen vanhasta koulusta. Kiipesin Berkeleyn kukkuloille katsomaan auringonlaskua, ja ilta oli kerrankin kirkas.

Hengitin syvään. Suosittelen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s