Akateeminen pienanarkismi on hauskaa ja hyödyllistä.

Tiistaina livahdin sen nimissä minua pidemmälle edenneille tieteenharjoittajille suunnatulle luennolle kuulemaan paikallisten tähtiopettajien luentokurssin järjestämistä koskevat vinkit. Kuten tavallista, kukaan ei vähääkään kyseenalaistanut valtuutustani osallistua. Olisi ollut tyhmää jättää menemättä.

Neuvot olivat yksinkertaisia mutta hyviä: Säännöt on tehtävä hyvin selviksi heti aluksi, sillä kun homman nimi on yhteisesti tiedossa, kaikkien elämä on helpompaa. On uskallettava astua johtoon, vaikka olisi nuori ja nainen. Pitää sanoa seis sellaiselle, mitä ei hyväksy. Suuressakin luentosalissa on pyrittävä humaaniin vuorovaikutukseen ja virheiden tekemisen normalisointiin. Itselleen ja muille on annettava armoa. Omaa suoritusta arvioidessa on syytä muistaa, ettei se ole ainoa asia, joka määrää, miten paljon opiskelijat saavat kurssista irti.

Luennoidessa, kuten eläessä yleensäkin, on paras mieltää itsensä enemmän oppijaksi kuin esiintyjäksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s