Bostonin Museum of Fine Arts on kuin suuri kirjasto, hyvässä ja pahassa. Kokoelmat ovat kattavat, huolella hoidetut ja hyvässä järjestyksessä. On ylivoimaisen paljon mielenkiintoista, mutta myös suuret määrät tummanpuhuvia villisikamaalauksia ja muotokuvia.

Taulupaljouden keskellä on palautettava mieleen, ettei kirjastossakaan tarvitse lukea kaikkia kirjoja, jotta vierailu olisi onnistunut. Viime viikolla öljymaalaukset saivat jäädä omiin oloihinsa, sillä kellarissa oli esillä katsaus huikean graafikon tuotantoon.

Pääsylipun hintaa kohtuullistaa mahdollisuus tulla museoon toistamiseen samalla lipulla. On hyvä hetki osallistua opastetulle kierrokselle.

Opas puhuu taideteoksista kuin vanhoista ystävistä: Olemme niin onnellisia, että hän on täällä meidän kokoelmassamme. Lisäsäväyksen elämykseen tuovat kierrokselle saapuneet eläkeläisherrat, joiden syvällisen taiteentuntemuksen päihittää ainoastaan heidän ilmeisen ylitsepääsemätön tarpeensa päteä.

Kun kierroksen pitäisi aikataulun mukaan jo loppua, oppaalla on mielessä vielä pari juttua Amerikka-osastolla, jotka olisi hirveän sääli jättää näyttämättä. Kulttuuri-ihmiset ovat sunnuntain suola.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s