Avainsanaan ‘elämä’ liitetyt artikkelit

Esimieheni toi pari vuotta sitten tietoisuuteeni käsitteen kova loma. Kova loma on sellaista, jolta ei tehdä töitä, ei mielellään edes salaa perheeltä.

Tänä vuonna ollaan sen verran kovalla lomalla, että lakritsipiippuvallankumouksen etenemistä voi toistaiseksi seurata parhaiten taurussauruksen jalan jäljissä: Yosemite, Death Valley, Las Vegas, Grand Canyon, Antilope Canyon, Monument Valley, Moab. Kiviä, katvealueita ja muumilakuja riittää. Tänä yönä nukumme laiskan liskon mökissä, huomenna Amerikan-tädin luona.

Kun osoitteena on Main Street, Small Town, USA, on varottava, ettei elämä muutu tarinaksi ennen aikojaan.

Mainokset

Kiina oli tutulla tavalla vieras mutta nyt myös vieraalla tavalla tuttu. Perillä odotti uusien seikkailujen lisäksi se mielessäni kiinteästi Kiinaan liittyvä onnentunne, joka syntyy, kun ympäristö pakottaa hellittämään kontrollikuvitelmista ja vapauttaa antamaan elämän olla elämä.

CSCW oli juuri sellainen kuin konferenssien toivoisi aina olevan: tulvillaan aidosti kiinnostavia esityksiä ja ihmisiä, joiden kanssa on helppo löytää yhteinen sävel niin tieteellisesti kuin hassuttelullisestikin. Muistikirja tulvii papereita, jotka pitäisi lukea tai kirjoittaa.

Hangzhoun kevät on seesteinen verrattuna Shanghain kesäiseen hulinaan. Vaikka suurin osa ajasta kului ikkunattomissa konferenssitiloissa, oli onneksi muutakin. Hotellin allasosastolla heitin löylyä ensimmäistä kertaa sitten viime kesän. West Laken halki veneillessä kuultiin tarinoita kaupungin taruista ja runoilijoista. Saman järven rannalla katseltiin kylmästä hytisten absurdia mutta kaunista vetten pinnalla tanssivaa teatteria. Ehdittiin myös suureen buddhalaiseen temppeliin ja teeviljelmille.

Kotimatkalla siirryin luotijunasta lentokoneeseen matkaamalla ruuhkaisessa metrossa Shanghain halki. Väsyneenä aamuhetkenä, beigen poplarin lämmössä, ominpäin suuressa kaupungissa tuntui hyvällä tavalla aikuiselta.

Olen tavannut tällä viikolla kirjavamman joukon amerikkalaisia kuin puolessa vuodessa yhteensä. Kun yhteenvetoon lisätään aussit ja kiwit, aksenttien paljous on karkkia kielikorvalle.

Kymmenessä minuutissa matkalla huipulle ehtii keskustella yllättävän paljon. Karrikoiden Breckenridgen hisseissä puhutaan matkoista ja unelmista, Vailissa urasta, kiinteistöistä ja rahasta. Intohimon ja kunnianhimon välisen rajan ei pidä antaa hämätä – kaikki nämä rakastavat lunta, aurinkoa ja elämää.

Yläasemalla toivotetaan nautinnollista päivää ja onnellista tulevaisuutta.