Avainsanaan ‘etuoikeus’ liitetyt artikkelit

On huojentavan hyvä olla. Tämä muutos on käsikirjoitettu huolella.

Kaipuu on pienissä hetkissä: lounasburritosta voi vain haaveilla, yrittäessään tuloksetta avata hillopurkin muistaa asuvansa kämppiksettömässä kodissa ja sormet tapailevat laukun sangassa roikkuvan pyöräilykypärän rikkinäistä aurinkolippaa turhaan – vain tajutakseen, että tämä ei ole se kypärä. On jätettävä vastaamatta sähköpostilaatikosta löytyviin kutsuihin lukukauden avajaisluennoille Atlantin taakse.

Mutta pienissä hetkissä on myös onni: Skypen yli iltateetä juodessa on molempien ilta, auringonlaskussa merenrantaa kotiin pyöräillessä tie on täynnä muistoja, sisko asuu kävelymatkan päässä. Aamu voi alkaa auringonpaisteella, kutkuttavan hyvillä uutisilla ja sanomalehden selailulla. Kaapelitehtaalla tietää, mihin rappukäytävään on livahdettava pienen taide-elämyksen toivossa. Suomalais-virolainen nykykulttuuri on niin rehellistä, haurasta ja hauskaa, että tuntuu etuoikeutetulta saada kutsua sitä omakseen.

Tässäkin kaupungissa on tilaa elää hyvin.

Ensimmäinen kosketus tähän viikkoon johti mustelmaan.

Päivä on silti ollut erinomainen: Työt etenivät. Joogassa hengitettiin turhat taakat ulos elimistöstä. Kesäpäiväleirin kooste on nyt julkaistu ja kenen tahansa vapaasti käytettävissä. Kaikista kolmesta jäi hyvä mieli.

Opiskelukaveri katsoi leirin koostetta ja kysyi lisää. Seurasi sähköpostikeskustelu varallisuuden epätasaisesta jakautumisesta maailmassa. Totesimme taas kerran, miten monilla tavoin etuoikeutettuun joukkoon kuulumme. Taloudellinen hyvä on yksi näkökohta, mutta tähän soppaan sekoittuvat myös mahdollisuus kaikenlaiseen koulutukseen ja sellainen sosiaalinen turvaverkko, johon luottaen voi rauhassa koetella rajojaan. Maailma on ihmeellisen huikea ja kiinnostavia mahdollisuuksia pullollaan, mutta ehkä kaikkein suurinta kiitollisuutta pitäisi muistaa tuntea siitä, että on saanut oppia näkemään sen juuri sellaisena. Toisenlaisista lähtökohdista käsin sama odotushorisontti näyttäisi aivan erilaiselta.

Teen loppuyhteenvedon kaveria kompaten: Suuri kysymys on se, mitä me tällä etuoikeudella teemme, joka meille on syystä tai toisesta sattuman oikusta suotu.

Kuluttamisen ristiriitaisuus pistää Amerikassa kuin piikki lihassa.

Kaliforniassa kaikkinainen terveyteen ja maapallon hyvinvointiin tähtäävä ekologisuus ja eettisyys on kovassa huudossa. Vaikka autot ovat edelleen valtavia ja kahvimukit useimmiten kertakäyttöisiä, ympäristötietoisuus nostaa päätään. Se on hyvä muttei välttämättä tarpeeksi hyvä. Lisäksi hyvää tekevät kulutusvalinnat ovat edelleen vain hyvin toimeentulevien etuoikeus.

Michael S. Rosenwald pureutuu Washington Postissa julkaistussa artikkelissaan eettisen kuluttamisen dilemmaan: Kun tekee jotain hyvää, kokee ansainneensa sen vastapainoksi pienen synnin. Lopputuloksena on silloin parhaimmillaankin nollasummapeli. Me ihmiset unohdamme kovin helposti, että kierrätettävä pahvimuki ei säästä luontoa vaan tuhoaa sitä hiukan vähemmän kuin muovimuki (Kukka, 4/2010). Sen lisäksi, että kuluttaa paremmin, pitäisi aivan yksinkertaisesti kuluttaa vähemmän.

Kotikadun toisella puolella on Whole Foods. Siellä myydään laadukasta luomua, mutta kassalla kysytään, haluanko ostokseni paperi- vai muovikassiin. Joudun kaurapussia heilutellen selittämään kerta toisensa jälkeen, etten tarvitse kumpaakaan. Moni kantaa pullotettua vettä parkkipaikalla odottavaan autoon, vaikka hanavesi on juomakelpoista ja kohtuullisen hyvää.

Ruoka-annokset ovat ravintoloissa usein niin suuria, että ylijäämä riittää toiseksi ateriaksi. Moni ottaa tähteet mukaansa, mutta valitettavasti doggie bag on tyypillisesti kertakäyttöinen muovilaatikko, jota ei kierrätetä. Valveutuneimmat kuljettavat mukana omaa lounaslaatikkoa ylijäämien kuskaamista varten. Aion liittyä heidän hatunnostonarvoisiin riveihinsä pian.

Minulla ei viime vuosina kertyneiden lentokilometrien jälkeen ole paljonkaan varaa paheksua. Olen aivan yhtä ristiriitainen kuin amerikkalaiset. Lakritsipiippuvallankumouksella ei ole pamflettia, mutta jos olisi, siinä puhuttaisiin vähemmän, paremman ja hitaamman puolesta. Todelliset mullistukset piilevät pienissä teoissa ja suurissa tekemättä jättämisissä (Kukka, 2/2010).