Avainsanaan ‘hattu’ liitetyt artikkelit

Kaksiviikkoisella joululomalla Suomessa ei näkynyt lunta eikä aurinkoa, ystäviä ja sukua onneksi senkin edestä.

Oli myös rosollia, graavilohta, kotijuustoa, karjalanpiirakoita, joulutorttuja, hedelmäkarkkia ja lakritsipiippuja. Unohtamatta ydinmasssaglögejä, kirkasvalolamppua ja kuutta saunaa.

Väittelin, vihdoin.

Professori lainasi hattuaan sovitettavaksi. Oman hankkimiseen saan luvan virallisesti muutaman viikon päästä, kun tiedekunnassa ehditään lyödä papereihin leima prosessin päättymisen merkiksi.

(c) Juha Mikkonen

Juhlittiin, kaksi päivää.

Cavassa oli pieniä kuplia, puheissa ylisanoja. Nautin molemmista.

Nyt, hieman yli vuorokauden kestäneen kotimatkan jäljiltä olo ei ole levännyt.  Onnellinen se kyllä on.

Täältä tullaan, 2014. Naurun, malttamisen ja uusien seikkailujen vuosi!

Vasta muuttolaatikoita pakatessaan ymmärtää, miten hurjasti tavaraa pieneenkin asuntoon mahtuu ja miten hämmästyttävän monenlaista on tullut säilyttäneeksi kuvitellen käyttävänsä kaikkea vielä joskus johonkin. Siitä ei pidä tehdä identiteettikysymystä.

Lehtikorin pohjalta löytyi jotain yllättävän ajankohtaista – Matti Heinosen viisi vuotta sitten sosiologien ainejärjestölehteen kirjoittama kolumni vapaudesta ja lähtemisestä: ”Vapaus merkitsee tarvetta keksiä itsensä yhä uudelleen, jos ei joka päivä, niin ainakin silloin tällöin. Vapauden kaiho syttyy siinä vaiheessa, kun kaikki tuntevat sinut hieman liian hyvin – tietääkseen ennakolta mitä sanot, mitä ajattelet ja miten toimit. Silloin on parempi lähteä pois, ja palatessaan yllättää ystävänsä ostamalla hassu hattu.” (Kontakti, 3/2005)

Hassuista hatuista puheen ollen: Kellarin kätköistä löytyneen tiarani annan pois. Teekkarilakki jääköön Suomeen odottamaan tulevia vappuja. Indiepäähineet otan mukaan, tietysti.