Avainsanaan ‘hengitys’ liitetyt artikkelit

Kiire hengittää

Posted: 05/05/2017 in Uncategorized
Avainsanat:, , , ,

Pienistä kirjeistä on tullut hyvä tapa, mutta kaikkeen ne eivät taivu. Siksi on aika rikkoa hiljaisuus.

Koska jostain on aloitettava ja kiirettä riittää, aloitan joogaopettajan aiemmin tällä viikolla lukemasta tekstistä: ”I lied and said I was busy / I was busy / But not in a way most people understand / I was busy taking deeper breaths / I was busy silencing irrational thoughts / I was busy calming an irrational heart / I was busy telling myself I am okay / Sometimes this is my busy / And I will not apologise for it.”

Lakritsipiippuvallankumous jatkuu, ja nyt siitä on taas aika kirjoittaa myös tässä blogissa, suomeksi, ilman ammatillisia tarkoitusperiä.

Mainokset

On liian monta viikkoa siitä, kun viimeksi levitin joogamaton lattialle ja asettauduin kolmijalkaiseen koiraan hengittämään huolet pois. Jokin joogasta on kuitenkin läsnä koko ajan.

Kiireisen aikataulun keskellä yksittäiset hetket ovat rauhallisia, kun niihin vain malttaa pysähtyä. Sanomalehteä lukiessani ja käsiä tiskivedessä uittaessani koitan keskittyä siihen, että olen kotona. Luen ratikassa pyörivät runot. Ja vaikka säntäänkin yhdeltä reissulta toiselle, tiedän jostain välistä aina löytyvän sen hetken, jolloin saa loikoilla rantakallioilla kiireettä tai ajatella junassa keskeytyksettä.

Harmaan taivaan alla, sateessa liikennevaloissa seistessä huomaan ahdistukset ja pelot – ja annan niiden sitten mennä, tuomitsematta. Kirkasvalolamppu muistuttaa, ettei syksyn lähestyessä tarvitse leikkiä sen reippaampaa ja rohkeampaa kuin on.

Hymyilen, kun näen, että joku on tussannut alikulkutunnelin seinään oivalluksen: Hengitys on kotonaan kaikkialla.


Tämä kirjoitus on omistettu mahtavalle siskolleni.

Hänen esimerkkiään seuraten kuvasin perjantaina tietaidetta.

Katujen viisautta ei pidä väheksyä. Välillä tuntuu, että vaikeinta elämässä on ottaa iisisti. Silloin, kun mikään ei erityisesti stressaa, on yleensä niin monta hyvää asiaa meneillään, että niiden keskellä meinaa hukata itsensä. Amerikkalaisen jalkapallon, australialaisen sirkuksen ja suomalaisen elokuvaillan rinnalle on etsittävä niitä hetkiä, joina ei tapahdu paljoakaan.

Vietin eilen epäsosiaalista päivää pysyäkseni onnellisena ja yhteiskuntakelpoisena. Kävin elokuvissa katsomassa kertomusta kämppiksen vanhasta koulusta. Kiipesin Berkeleyn kukkuloille katsomaan auringonlaskua, ja ilta oli kerrankin kirkas.

Hengitin syvään. Suosittelen.