Avainsanaan ‘idea’ liitetyt artikkelit

Tällaisina helteisinä päivinä olen tulvillani ideoita. Minkä sille voi, maailmassa on vaarallisen paljon virikkeitä.

On Nick Couldry, jonka älynystyröitä kutkuttava kirja Why Voice Matters yllyttää haastamaan valtarakenteet ja vaihtoehdottomuuden. On myös Chris Guillebeau, joka on liikkeellä samoilla asioilla, omalla taatulla tyylillään.

Siellä täällä on Rails Girls, joka tahtoo naiset mukaan teknologian taikuuteen – ei pelkkänä yleisönä, vaan strategeina, unelmoijina, tekijöinä. Vähempi ei ole hyväksi kenellekään.

Tietenkin on Wikipedia – suuri ja innostava tarina yhdessä tekemisen voimasta. Mutta Wikipedian kirjoittajista edelleenkin vain yhdeksän prosenttia on naisia, eikä siihen ole tyytyminen.

Sitten on WÄRK:fest, jonka puitteissa voisi tehdä niin monenlaista. Itse asiassa ihan mitä vain.

Kaiken keskellä yritän olla unohtamatta, että on kuitenkin myös väitöskirja, joka ei syksylläkään kirjoita itseään.

Oaklandin taidegalleriat pitävät ovensa auki erityisen pitkään joka kuun ensimmäisenä perjantaina. Tapaus kulkee vastaansanomattomalla nimellä Art Murmur.

Maailma on siinä mielessä reilu paikka, että kuulin tästä ennen tällä erää viimeistä kuun ensimmäistä perjantaita, joten pääsin osalliseksi taidemurinasta. Oli kuvataidetta, mutta myös vintage-myyjäiset, korukäsityöläisiä sekä asiaankuuluvassa yhdentekevyydessään riemastuttavaa indiemusiikkia.

Virikkeellisessä ympäristössä tuli houkutus päästää luovat voimat valloilleen: oppia paremmaksi kameran käyttäjäksi, elää kuin surffilaudalla, voittaa ompelukonekammo ja muhitella ideoita, joiden ei tarvitse olla toteutuskelpoisia juuri nyt. Voisi myös neuloa sukkia.

Viikon kuluttua, loman alkaessa, saa onneksi sanoa murmur ja elää ilman tulosvastuuta.

Matka yön loppuun oli luovia prosesseja kutkutteleva kokemus: vapaaehtoisvoimin järjestetty 1300 ihmisen yhteinen kaupunkipeli, joka muutti hetkeksi tavan katsoa ympäröivää tilaa ja siinä liikkuvia ihmisiä. Välitön kokemus ja utelias tarkkailu vuorottelivat kaupungin katuja kulkiessa. Kenties jotain tällaista voisi tapahtua Helsingissäkin? Tai sitten voitasiin ottaa tila haltuun kaivamalla naftaliinista compatibilityrusettiluisteludeittipeli tai kehittämällä kauan puhuttu Keskuskatupeli.

SFMomasta löytyi uusi tuttavuus lempitaitelijalistalle ja oivallus Picasson kubististen kasvojen yhteydestä afrikkalaisiin naamioihin. Amerikkalaisessa taide-elämässä ei ole valittamista – ja kunhan kesäloma alkaa ja itärannikko lähenee, on luvassa lisää. Tänään mieleen kuitenkin juolahti jo ilo siitäkin, että pian pääsee taas keskelle Helsingin kulttuurista paljoutta: Kiasmaan, Ateneumiin, Uudenmaankadun gallerioihin, valokuvataiteen museoon…

Aurinkoisen, aktiivisen levollisen viikonlopun jälkeen aivot hykertelevät ideoiden paljoutta. Lähdön vääjäämättä lähetessä yhä useammat niistä sijoittuvat Suomeen.

Tämä viikko on ollut täynnä ihmisiä, ideoita ja innostusta. Konferenssi oli alusta loppuun intensiivinen. Kotimatka hujahti kuulumisia vaihtaen ja keskustellen. Kevään kurssivalinnat ja työmatka-aikataulu alkavat hahmottua. Joulu on hämmentävän lähellä, mutta sitä ennen on hoidettavana iso kasa asioita.

Hulinan yltyessä on välillä vaikea keskittyä elämään käsillä olevia hetkiä.  Samalla on haastavaa luottaa siihen, ettei aivan kaiken tarvitse tapahtua tänä vuonna, juuri nyt. Kohinan keskellä on huojentavaa kuulla professorin sanovan, ettei kiirettä ole: hän ei ole aikeissa eläköityä ainakaan seuraavaan 30 vuoteen.

On osattava malttaa mielensä ja muistettava suunnitella elämää sen ajatuksen varassa, että nykyhetken lisäksi on olemassa myös tulevaisuus. Iisisti vaan, aikaa on.