Avainsanaan ‘ikävä’ liitetyt artikkelit

Lentokentälle saapuessaan on paras antautua prosessin vietäväksi.

Kun on luovuttanut matkatavarat ruumaan ja kävellyt turvatarkastuksen läpi, on turha miettiä, montako tuntia matkaa on vielä jäljellä ja mitä kello on siellä, minne on menossa. Kaikki selviää aikanaan.

En sano tänään tämän enempää, vaan seuraan juuri lukemaani ohjetta. Sieppari ruispellossa päättyy nimittäin kehotukseen olla kertomatta kenellekään mitään – jos kertoo, alkaa vain ikävöidä kaikkia.

Mainokset

Kaipuu

Posted: 28/08/2010 in Uncategorized
Avainsanat:, , , , , ,

Se, että viime viikkoina on melkein joka päivä tullut hetkiä, joina tekee mieli hyppiä ja hihkua silkasta olemassaolemisen riemusta, ei tarkoita, etteikö olisi paljon sellaista, mitä kaipaa kotoa.

Tottakai on, ihan valtavasti: iltapäiväkerhoja, afterbailoja, ruuhkaisen riemukkaitta hassuperjantailounaita, sadepäivän lettukestejä, kantakaupungin kommuuneja, teekuppi kädessä työkavereiden kanssa käytyjä keskusteluja syvistä kysymyksistä, sunnuntaihengauksia, iltakävelyjä Taivallahden rannassa, savusaunan löylyjä, Stadikan mummoja, palautekeskusteluja perhepiirissä, toista kouluvuottaan aloittavaa kummipoikaa, kollektiivisia auringonnousuja ja joskus jopa sitä ilmaisjakelulehtien jakajaa, joka Kampin metroasemalla jaksaa hymyillä jokaiselle ohikulkijalle harmainakin aamuina. Lista joistakin hyvistä asioista on pitkä jollei loputon.

Olen kuitenkin päättänyt, että tänä vuonna en lopeta appelsiinien syömistä vain siksi, että niitä kuoriessa on pysähdyttävä ja silloin ikävä voi yllättää. Muutaman tärkeän ihmisen kanssa joitakin vuosia sitten tehdyn linjauksen mukaisesti on osattava olla onnellinen siitä, että on mitä kaivata.