Avainsanaan ‘internet’ liitetyt artikkelit

Kaksi viikkoa sitten toimistolle saapunut uusi työkaverini kirjoittaa väitöskirjaa tietokonepeliskenestä 80-luvun Tsekkoslovakiassa.

Minä olen viettänyt Prahassa vain pari hassua päivää, mutta 80-luvun lopun tietokonepelien parissa kului lapsena viikkokausia, ehkä kuukausia.

Viikonloppuna tajusin, että sosiaalisen median aikakaudella vastaukset 20 vuotta sitten uteluttamaan jääneisiin tarinankäänteisiin ovat luultavasti muutaman nopean haun takana. Internet on niin suuri, että jossain on aina nörttejä, jotka ovat ottaneet menneisyyden hitit mukaansa uudelle vuosituhannelle.

Ja kyllä vain, löytyiväthän ne: King’s Quest 3Police Quest ja Space Quest I, jonka näin kauan ennen Tähtien sotia. Tänään löytyivät vielä iki-ihanat Blues Brothers ja Aldo.

Seikkailujen taikuus on tallessa. Pikselinostalgiani on pohjaton.

Tuhkakeskiviikkona puhutaan kaikenlaisista kekseliäistä paastoista. Tänä vuonna erityisen monien pohdinnat tuntuvat käsittelevän Internetin kohtuukäyttöpyrkimyksiä.

Minä suunnittelen vauhtipaastoa. Elämysähky ei ole tavoitetila, mutta siihen päätymisen uhka on välitön, ellei välillä jarruta. danah boyd kirjoittaa ohjeissaan jatko-opiskelijoille, vapaasti suomentaen, menestyksen olevan sitä, että tekee jotain mielekästä käytössä olevilla resursseilla, itseään rikkomatta. Viimeinen lisäys on tärkeä ja unohtuu helposti.

Jotta muistaisin, ensi viikonlopun kohdalla kalenterissani lukee DO NOTHING.

Lukukausi alkoi eilen sellaisen kurssin avausluennolla, jolla tietokoneiden käyttö on kielletty opetuksen aikana.

Sääntö on pieni järkytys mutta ennen muuta iloinen yllätys: läppäri on usein kuin proverbiaalinen karkkikulho, josta on vaikea pitää kätensä erossa, vaikka kuinka tietäisi, että ilman olisi parempi. Niin paljon hyviä ja innostavia asioita kuin internet mahdollistaakin, erityisen paljon hyvää ja innostavaa jää kokematta, jos ei keskity olemaan läsnä siellä missä on.

Keskustelu internetin kyseenalaisistakin vaikutuksista meihin ja suhteisiimme on viime aikoina voimistunut hiljaisista signaaleista julkiseksi hälyksi. Olen lukenut Turklea ja Lanieria. Suosittelen. Ne ovat tarjoilleet ajatusruokaa vireillä olevia kirjoitusprojekteja varten, mutta puskeneet pohtimaan laajemminkin, mitä ihmiskunta oikein on informaatioteknologian kanssa itselleen tekemässä.

Itse aion tänä vuonna yrittää käyttää internetiä ja tietokonetta ylipäänsä harkitummin ja laadukkaammin. Olen statuspäivitystauolla, harjoittelen lukemaan sähköpostia keskitetymmin ja pitämään tietokonetta kiinni silloin, kun sen käyttämiselle ei ole parempaa syytä kuin pohjattoman rauhaton uteliaisuus. Kokeiluja ajaa mielenkiinto nähdä millaista arki voisi olla, jos keskittyisi keskittymään paremmin myös joogatuntien ulkopuolella.

Verkkoviuhdonnan vaimentamistakin huojentavampaa on tänään ollut se, että sain passini takaisin – varustettuna viisumilla sinne, missä joukkoliikenteen kehityshankkeiden toteutusaikoja lasketaan vuosikymmenten sijaan kuukausissa.

Tänään annoin pitkästä aikaa sunnuntain olla sunnuntai.

Se ei tarkoita, etten olisi tehnyt lainkaan töitä, vaan etten pitänyt kiirettä enkä yrittänytkään tehdä mitään erityisen ikimuistoista. Välillä paras tapa viettää pyhäpäivää ovat pienet arkiset asiat. Päiväunet ennen aamiaista ovat luksusta.

Suomessa sunnuntai-illat ovat viime vuosina olleet omistettuja kansainvälisten kavereiden virtuaalisille kokoontumisille. Aikaeron vuoksi näinä aikoina parempia ovat aamut. Internet on siitä ihmeellinen, että sängystä nousematta voi jutella ihmisille Euroopan laidoilla.

Alkavan kolmipäiväisen työviikon päätteeksi laitan repun selkään ja suuntaan luontoon, vihdoinkin.

Sain eilen puhelun, jota en ollut osannut odottaa. Minut oli poimittu amerikkalaiseen gallupiin.

Kerroin olevani viimeaikaisten uutisten pohjalta siinä käsityksessä, että maan talous on huonossa jamassa. Tilanteen absurdi huvittavuus kiteytyi haastattelijan esittämissä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Would you say you ever use the Internet at all ma’am? Kyllä vain, käytän internetiä. Did you happen to use the Internet yesterday, ma’am? Kyllä, käytin internetiä myös eilen.

Puhelu oli tehokas muistutus siitä, miksi kyselydataa täytyy analysoida pienellä varauksella mutta ennen kaikkea siitä, miksi niiden rinnalle on tärkeää hankkia muunlaisia aineistoja. Lyhyenkin haastattelun aikana törmäsin moneen kysymykseen, joissa yksikään vastausvaihtoehdoista ei täsmännyt todellisuuteni kanssa millään mielekkäällä tavalla. Jotain oli kuitenkin valittava eikä valintaansa saanut perustella. Sellainen on paitsi turhauttavaa haastateltavalle, myös ongelmallista tulosten kannalta. Elämä ei mahdu datapisteeseen.

Kerrottakoon kuitenkin tilastotietona lakritsipiippuvallankumouksen edenneen reilussa kolmessa kuukaudessa 70 kirjoituksen ja yli 2000 sivulatauksen verran.