Avainsanaan ‘katu’ liitetyt artikkelit

Sanomalehdessä sanottiin osuvasti: Kesä on ohi, mutta kyllä Helsinkiä kannattaa rakastaa.

Käsillä on ensimmäinen kokonainen viikonloppu Helsingissä reilusti yli vuoteen. Se on riemullista, sillä tämä on kaupunki, jossa on ystäviä, lakritsipiippuja, raitiovaunuja, uimastadion, Design Market, ruisleipää ja lupa innostua. Lisäksi saattaa löytyä burritoja, jääjogurttia ja hyvällä onnella jokin naurettavan jyrkkä katu kiivettäväksi.

Tätä nykyä täällä on myös koti. Kuukausien kuljeskelun jälkeen asetun aloilleni, hetkeksi. Se on mukavaa, sillä tässä talossa voi niin halutessaan juoda aamuteetä, pyyhkiä pölyt ovenkarmeista, tutkiskella vanhoja papereita ja nauttia ikkunan takana paistavan syysauringon lämmöstä.

Mutta varovasti nyt, sillä tämä hetki, jos mikä, on hauras.

Mainokset

Tämä kirjoitus on omistettu mahtavalle siskolleni.

Hänen esimerkkiään seuraten kuvasin perjantaina tietaidetta.

Katujen viisautta ei pidä väheksyä. Välillä tuntuu, että vaikeinta elämässä on ottaa iisisti. Silloin, kun mikään ei erityisesti stressaa, on yleensä niin monta hyvää asiaa meneillään, että niiden keskellä meinaa hukata itsensä. Amerikkalaisen jalkapallon, australialaisen sirkuksen ja suomalaisen elokuvaillan rinnalle on etsittävä niitä hetkiä, joina ei tapahdu paljoakaan.

Vietin eilen epäsosiaalista päivää pysyäkseni onnellisena ja yhteiskuntakelpoisena. Kävin elokuvissa katsomassa kertomusta kämppiksen vanhasta koulusta. Kiipesin Berkeleyn kukkuloille katsomaan auringonlaskua, ja ilta oli kerrankin kirkas.

Hengitin syvään. Suosittelen.