Avainsanaan ‘Los Angeles’ liitetyt artikkelit

Väitöskirja on painossa, ja aurinko paistaa.

Kiitospäivänä viinilaaksoissa oli ruska. Viikonloppuna kotimatka Los Angelesista tapahtui kiertoteitä, koska moottoritie oli suljettu lumen takia. Berkeleyssä on niin kylmä, etteivät hanskat ole fashion statement.

Aika tuntuu kuluvan tänäkin syksynä aivan liian nopeasti. Kahden viikon päästä olen jo matkalla Suomeen.

Kaiken nopean keskellä kestävä alkaa kiinnostaa.

Joku käyttää samaa pipoa vuosikymmenen, vaeltaessaan mannerta ristiin rastiin.

Toinen ostaa kolmionmuotoisen tontin ja rakentaa sille mielikuvituksekkaita torneja 33 vuotta, kunnes yhtenä päivänä luovuttaa avaimensa naapurilleen, palaamatta enää koskaan.

Kolmannet tuunaavat vanhan joulukalenterin, ja lähettävät sen Kaliforniaan.

Arvostan.

Mainokset

Kun asettuu uuteen maailmaan vain vuodeksi, on helppo ajatella olevansa väliaikainen ja irtonainen. Se taittuu mielessä helposti vääristyneeseen muotoon väliaikaisin ja irtonaisin.

Oman vaihtoajan vähäisyyttä stressatessa ei tajua huolestua siitä, että joku muu saattaa lähteä aiemmin. Itsenäisessä irtonaisuudessaan saattaa olla huomaamatta, kuinka tiivistä arki on ja kuinka tärkeitä sitä elävöittävät ihmiset. Siksi tulee pienenä shokkina saada sähköpostissa tieto tanssinopettajan lähestyvästä muutosta Los Angelesiin etsimään onnea ammattitanssijana. Se tuntuu haikealta, vaikka tottakai enimmäkseen pitää olla innoissaan siitä, että ympärillä on ihmisiä, jotka ovat tarpeeksi rohkeita ja päättäväisiä yrittäkseen toteuttaa unelmansa, ja kiitollinen siitä puolesta vuodesta, joka ehti olla.

Haikeudessa lohduttaa Consequential Strangers, kirja merkityksellisistä ihmisistä, jotka sijoittuvat oman elämän liepeille tai virtaavat sen läpi. Fingermanin ja Blaun kuvauksessa sosiaalisista verkostoista moottoritietä pitkin etenevänä kulkueena on jotain huomattavan voimauttavaa. Onnellisen voimauttavaa on sekin, että väitöskirjani toinen artikkeli on nyt lopullisen virallisesti hyväksytty julkaistavaksi.

 

 

 

Paikallisjunassa istumisessa on kotiinpaluuntuntu.

Hyvän loman päätteeksi on huojennus palata todellisuuteen, jossa autot ja kymmenkaistaisilla moottoriteillä navigointi ovat enintään sivuroolissa. Berkeleyssä melkein kaikkialle voi mennä kävellen tai pyörällä. Elokuusta alkaen työmatkani on neljän korttelin mittainen. Se on juuri sopivasti.

Matka San Franciscosta Los Angelesiin oli vielä kauniimman huikea kuin minulle oli kerrottu. LA oli yllättävän täsmällisesti sellainen, millaiseksi olin sen kuvitellut: liikaa pintaa ja liian vähän syvyyttä. Kaiken feikin keskellä Tyynenmeren suurissa aalloissa uidessa, vegaaniruokaa syödessä ja Warner Brothersin studioihin tutustuessa hyväntuulisuus oli aitoa.

Vallitsevien olosuhteiden hyvyydestä kertoo paljon se, että loman viimeisenä iltana ajatus töihin pääsemisestä innostaa.