Avainsanaan ‘matkaseura’ liitetyt artikkelit

Eilen kaatui tämänsyksyisen, hetkin loputtomalta tuntuneen, konferenssideadlinejonon viimeinen domino. Aika näyttää, miten esityksellemme yksityisyysaiheiseksi workshopiksi Vancouverissa käy juryn käsissä.

Tämä on kuitenkin yksi niistä onnellisista hetkistä, jolloin voi itseään pettämättä uskoa prosessin itseisarvoon. On ollut ihmeellistä seurata tuhkajumin aikana lentoa odotellessa sähköpostiksi muotoutuneen ajatuksen kasvua aikavyöhykehaasteista lannistumattomaksi yhteistyöksi, jonka tukijoukot koostuvat kymmenessä eri organisaatiossa toimivista ihmisistä. Arvovaltaiset Tutkijat, joille en jotenkin ollut tullut ajatelleeksi voivani noin vain lähettää sähköpostia, ovat vastanneet yhteistyökyselyihini ystävällisesti ja kannustavasti. Ne muutamat, jotka ovat kieltäytyneet, ovat tehneet sen hyvistä ja hyväksyttävistä syistä – ja kuten yksi mieliviisauksistani kuuluu, riittävän arvovaltainen ei tarkoittaa kyllä.

Akateemisiin polkuihin pätee sama kuin matkustamiseen: Matkaseuran ydin on syytä valita suurella huolella, mutta seurueen liepeille kannattaa jättää tilaa yllättäjille. Totta on sekin, että proverbiaaliselle polulle astuessaan ei voi milloinkaan tietää, minne se kulkijansa johdattaa.

Autossamme ei enää kuunnella sydänsuruisia amerikkalaisia radioasemia. Ne ovat hyvä vitsi mutta huonoa matkaseuraa.

Torstaiaamuna hankitun johdon ansiosta matkaa tahdittaa nyt ipodien kätköistä löytyvä materiaali, jonka yllätyksellinen huikeus vetää, melkein muttei aivan, vertoja ikkunoiden takana vilistäville maisemille ja taukopaikoilla tavatuille ihmisille. Mt. Bachelorilla kohtasimme suomenruotsalaisen hissimiehen. Crater Lakella vertailtiin kameroita ja kuultiin, että muidenkin on vaikea päästä yli siitä, miten uskomattoman upealta maailma voi näyttää.

Lost Creekin padolla mieleen tulivat kiinalaiset, jotka rakensivat paljon suuremman padon, vaikka tiesivät, että sen tehdäkseen heidän oli hukutettava kyliä. Satunnainen kaveri antoi meille luvan mennä kävelemään padolla, koska hänen ystävänsä on poliisi. Emme menneet, vaan jatkoimme matkaamme kohti Ashlandia, joka kuulemma on poliittiselta linjaltaan kuin pieni Berkeley.

Tunnelmaan virittäytymiseksi kuuntelimme Kisällittäret. Surut eivät synkkänä sieluja peitä.