Avainsanaan ‘musiikki’ liitetyt artikkelit

On vaikea tajuta, että olen ollut Berkeleyssä vasta viikon. Tapahtuu paljon ja äkkiä, voittopuolisesti pelkkää hyvää.

Auringonlaskun aikaan alkanut Goat Rodeo Sessions -konsertti tarjosi eilen tarpeellisen tilaisuuden hengittää rauhassa saapumisviikon hulinoiden päätteeksi. Vaikka minulla onkin helpot korvat, musiikki on harvoin niin täydellistä, että melkein itkettää. Nyt oli.

Tulevan kämppiksen sähköpostiallekirjoituksessa on sitaatti E. B. Whitelta: I get up every morning determined to both change the world and have one hell of a good time. Sometimes this makes planning my day difficult. Ongelma on bay arealla yleinen, vaikka täällä tuntuukin aina ehtivän enemmän kuin missään muualla.

Tämä pieni kaupunki vie minut mennessään kuin valtameri, taas kerran. Ei huvita tapella vastaan.

Mainokset

Vaaleanvihreän puutalon portaita kiivetessä hymyilyttää. Huomaamattani olin kaivannut isossa kaupungissa asumista.

Työmatkassa kestää pitkään, mutta aika ei mene hukkaan. Epätoivoisen hitaassa ruuhkabussissa on pysähdyttävä. Silloin ajatukset saavat harhailla vailla määränpäätä. BARTissa ehtii luonnostella tekstejä, lukea kirjoja ja katsella ihmisiä.

Keskiviikkoiltana Iron & Wine soitti uutta musiikkiaan kiertuetta varten kehiteltyinä ihmeellisinä versioina. Hyvä mieli jäi myös siitä nimettömästä katubändistä, joka teki bussin odottamisesta ikimuistoista. Lämppärin musiikki tulee olemaan tärkeää viimeistään ensi syksynä Helsingissä.

Tänään ryhdyin kunnon kaupunkilaiseksi ja menin kirjastoon. Ilman paikallista henkilöllisyystodistusta sain kirjastokortin, jolla saa lainata vain yhden kirjan kerrallaan. Kaiken kiinnostavan joukosta oli helppo valita Vapaus.

Perjantai-iltana paistettiin lettuja ja katsottiin Miesten vuoro.

Lauantaiaamuna äänestettiin ja juotiin vaalikahvit. Brotherhood Hallin pöydille oli levitetty kevätjuhlahenkiset kukkaliinat. Pulla tuoksui. Melankolinen suomalaismusiikki soi. Ja toisin kuin Berliinissä, äänestyslippuja riitti kaikille.

Napan viinitilat ja Missionin burritot toimivat hyvänä vastalääkkeenä yllä kuvatun pakahduttavalle suomalaisuudelle.

Tämä viikko on ollut mahtava mutta intensiivinen, niin intensiivinen, ettei tällaista kestäisi koko ajan.

Keskustelut Suomesta vierailulle tulleiden kollegoiden ja täällä tavattujen tutkijoiden kanssa ovat jatkuneet aikaisista aamuista myöhäisiin iltoihin. Maisemat ovat vaihdelleet kotoisasta Berkeleystä metsäisen merelliseen Santa Cruziin ja minulle aina jotenkin hiukan liian sliipattuun Palo Altoon.

Tiistai-iltana Jack Johnson oli keikalla Berkeleyn Greek Theatressa. Amfin ylälaidalta näkyi lava ja lavan yli Campanilen huippu, Golden Gate ja auringonlaskunvärinen merenlahti. Maisemiakin parempaa oli musiikki, joka irrotti hetkeksi syvistä keloista.

Tänä viikonloppuna täytyy hidastaa lisää. Kuten ystävä sanoi, tylsyydessä on mieletön potentiaali, jonka helposti unohtaa.