Avainsanaan ‘Paha kollektiivi’ liitetyt artikkelit

Etsiessäni tietokoneen uumenista jotain ihan muuta, löysin Paha Kollektiivi Livessä takavuosina käytetyn presentaation ideoinnista. Viimeisellä slaidilla, otsikon Hulluudesta alla, todetaan jotain hyvin olennaista:

Kaikki heti hyviltä tuntuvat ideat on luultavasti keksitty.
Kaikkia mielenkiintoisia huonoja ideoita on luultavasti kokeiltu.
Mutta nyt ne ideat olet keksinyt ja niitä olet kokeillut SINÄ
– ja voi olla että SINULLA on jotain sellaista annettavaa mitä muilla ei ollut.

Oudotkin ajatukset kannattaa ajatella. Käsilaukussa on aina syytä kantaa post it -lappuja. Eihän sitä koskaan tiedä.

Mainokset

Matka yön loppuun oli luovia prosesseja kutkutteleva kokemus: vapaaehtoisvoimin järjestetty 1300 ihmisen yhteinen kaupunkipeli, joka muutti hetkeksi tavan katsoa ympäröivää tilaa ja siinä liikkuvia ihmisiä. Välitön kokemus ja utelias tarkkailu vuorottelivat kaupungin katuja kulkiessa. Kenties jotain tällaista voisi tapahtua Helsingissäkin? Tai sitten voitasiin ottaa tila haltuun kaivamalla naftaliinista compatibilityrusettiluisteludeittipeli tai kehittämällä kauan puhuttu Keskuskatupeli.

SFMomasta löytyi uusi tuttavuus lempitaitelijalistalle ja oivallus Picasson kubististen kasvojen yhteydestä afrikkalaisiin naamioihin. Amerikkalaisessa taide-elämässä ei ole valittamista – ja kunhan kesäloma alkaa ja itärannikko lähenee, on luvassa lisää. Tänään mieleen kuitenkin juolahti jo ilo siitäkin, että pian pääsee taas keskelle Helsingin kulttuurista paljoutta: Kiasmaan, Ateneumiin, Uudenmaankadun gallerioihin, valokuvataiteen museoon…

Aurinkoisen, aktiivisen levollisen viikonlopun jälkeen aivot hykertelevät ideoiden paljoutta. Lähdön vääjäämättä lähetessä yhä useammat niistä sijoittuvat Suomeen.

Viime päivinä Suomessa on puhuttu kirkosta, eroamisesta ja jäämisestä, niin paljon, että kohu on kantautunut meren yli minunkin korviini.

Mieleen tulevat taas kerran Hirschmannin linjaamat toimintavaihtoehdot: exit, voice and loyalty. Yli 20000 on jo valinnut ensimmäisen. Valtavirta päätynee jälleen kerran viimeiseen, eikä siitä voi moittia ketään: jääminen on valinta sekin ja, kuten sanottua, se voi olla iso, aktiivinen ja merkityksellinen teko siinä missä lähtökin. Mutta ehkä yhä useampi voisi tämän kohun jälkimainingeissa valita keskimmäisen vaihtoehdon ja korottaa äänensä kehittääkseen yhteiskunnallista toimijaa omien arvojensa mukaiseen suuntaan.

Seurakuntavaaleissa ei voi äänestää ulkomailta käsin. Täältä voi kuitenkin kannustaa kotimaassa oleskelevia seuraamaan Paha Kollektiivin neuvoja. Kirkko kuuluu kaikille jäsenilleen, myös maltillisille tapakristityille.

Fiilistely ja pienistä voitoista riemuitseminen ovat lakritsipiippuvallankumouksen polttoainetta. Parasta tänään: suklaanruskea vintage-fillari.

Maailmassa on kuitenkin myös virheitä. Niihin on puututtuva, mutta sen ei tarvitse olla ollenkaan kurjaa puuhaa.

Paha kollektiivi tarjoaa omanlaisiaan, päähänpistoista syntyviä ratkaisuja. Joskus taas ongelmia on paras lähestyä vauhdilla, sopivankokoisina puraisuina. Se on järkevää, koska maailma jää pelastamatta, jos haukkaa kerralla liian suuren palan ja tukehtuu sitten siihen.

Uudella mantereella puhaltavat uudet tuulet. Elokuun puolivälissä historian ensimmäinen Think Van (vrt think tank) matkaa länsirannikolla. Aiomme valmistella tien päällä ratkaisun yhteen merkittävään ongelmaan. Ongelmaa ei ole vielä löyty lukkoon. Olemme avoimia ehdotuksille.