Avainsanaan ‘suklaa’ liitetyt artikkelit

Ystävänpäivä on yksi niistä vuosittaisista hetkistä, joina suomalaisesta kulttuurista on helppo olla ylpeä.

Siitä, että vday on meille pohjoismaisen demokraattinen ystävyyden juhla, olisi monilla amerikkalaisilla paljon opittavaa. Täällä sinkut surevat ja pariskunnat riitelevät. Jos kalenteri määrää, että pitäisi olla erittäin spesiaalia, on harvoin riittävän spesiaalia. Markkinatalous kukoistaa, kun suklaata myydään lahjaksi, lohduksi ja lepyttelyksi.

Laveasti määritellyssä ystävyydessä sen sijaan on ainekset sellaiseen juhlaan, jonka ydin ei ole mielensä pahoittamisessa tai normien määräämän performanssin suorittamisessa.

Jos sattuu löytymään oikein sopiva kortti, sen voi sujauttaa yllätykseksi kaverin läppäripussiin. Mikään pakko ei kuitenkaan ole.

Itärannikolla vietetään seuraavana päivänä käyttämättömien lahjakorttien karnevaalia manikyyrin, neljän ruokalajin illallisen ja drinkin äärellä lörpöttelyn merkeissä.

Konferenssissa voi riemastua siitä, kuinka hauskaa on nähdä vuosien varrella tutuiksi tulleita kollegoita. Sosiaalisen median, sohvasurffauksen, mainemekanismien ja joukkorahoituksen ohella saattaa päätyä keskustelemaan neulomisesta, jääkiekosta ja kaloista.

Ja kun kohdalle osuu riittävän hiljainen päivä, pidetään ensin sunnuntaihengaus neljässä kaupungissa kolmella aikavyöhykkeellä, ja päivitetään sen jälkeen keittiössä kuulumiset kämppisten kesken.

Tänään on pitkästä aikaa ollut sellainen päivä, jona pohdin sanan overhead etymologiaa sekä sitä, onko siltikin kyse vitkastelusta, jos vaikeampia hommia vältellessä saa hoidettua pienempiä merkityksellisiä asioita.

Paperisotasekavuuden ja joulutaukoa edeltävän työsuman keskellä huomasin tänään ilokseni elämän kampuksella edenneen siihen pisteeseen, jossa ryhmätyöryhmän kanssa hassutellaan melkein kuin Otaniemessä ennen vanhaan. Yksi tuo palaveriin jouluntuoksuisia munatotipikkuleipiä, toinen ehdottaa projektiposterin taittamista Facebookin ulkoasua imitoiden, eikä kukaan pidä kummallisena ajatusta teoreettisen viitekehyksen visualisoinnista sveitsiläisen suklaan avulla.

Kun tee on liian kuumaa, hiukset takussa ja aika kuluu liian nopeasti, on paras antaa Poikkilaakson valituskuoron nostattaa arki hyväntuuliseksi. Muuten saattaa unohtaa, miten hurjan hyvin kaikki juuri nyt on.