Avainsanaan ‘tee’ liitetyt artikkelit

Joinain päivinä epäilen, että minulla on maailman paras työ.

Ajatus voi juolahtaa mieleen esimerkiksi silloin, kun lounasta mutustellessaan saa kuunnella Ken Goldbergin esitystä Data & Democracy Initiativesta, jossa pohditaan miten digitaalisten työkalujen avulla voitaisiin helpottaa ja parantaa kansalaiskeskusteluita tai vaikka oikeudenkäyntien todistajanlausuntoja.

Pahakollektiivin kasvatille varsinainen kohokohta on kuitenkin vasta se, kun siirrytään puhumaan Afrikasta ja roboteista. Eikä mistä tahansa roboteista, vaan sellaisista, joiden osat maksavat alle kymmenen taalaa. Kuten nyt vaikka viime vuoden voittaja, tikkarirobotti.

Image

Huomenna on syyspäiväntasaus. Jos tummuvien syysiltojen iloksi on tarpeellista keksiä jokin uusi projekti, kiinnostuneet ehtivät vielä hyvin mukaan Ultra Affordable Educational Robot Design Challengeen, jonka deadline on tammikuussa.

Meille muille on tee ja villasukat.

Joskus tiistait tuntuvat maanantailta, eikä mikään riitä.

Työpäivän päätteeksi tehtävälista tuntuu yhä toivottoman pitkältä. Olo on kuin viimeaikaisen suosikkimeemin sankarilla, kärttyisellä kissalla:

grumpy

Onneksi illan tullen voi lukea Harry Potteria, katsoa Diilin ja juoda kupin vanhempien Egyptistä tuomaa hipiskusteetä, joka kuulemma parantaa kaiken ja auttaa kaikkeen.

Hyvä tästä viikosta vielä tulee.

On aika antaa ystäville Suomessa julkista tunnustusta.

Avasin eilen pussillisen viime viikolla maahantuotuja turkinpippureita jaksaakseni sisuuntua hoitamaan päivän työt. Salmiakki tuli hyvään tarpeeseen. Kotiin kömpiessä oven edestä löytyi kirje. Luin sen laitettuani villasukat jalkaan ja keitettyäni teetä. Kirje sisälsi hyväntuulisia terveisiä loskan keskeltä sekä joulukalenterin. Parhautta, kiitos!

Joulu on oudon lähellä, mutta sitä ennen vietetään Thanksgiving.

Berkeleyssä on helppo ja hyvä olla. San Francisco on seikkailu. Molempia tarvitaan.

Suuri hippikaupunki oli tänään oma itsensä: tuulinen, mäkinen, eloisa. Siellä muisti olevansa Yhdysvalloissa. China townissa kuitenkin tuoksui -hieman yllättäen- kiinalta. Paremmalla ajalla aion löytää sieltä teetä ja mausteita. Nostalgiassa roikkuminen on turhaa, mutta ilman tulisia neilikoita, appelsiininkuorta ja oransseja teekukkia ei kannata olla ilman painavia syitä.

Loikkaus mörköviinakauppojen keskeltä luksushotellissa järjestettyyn keskusteluun Haitin jälleenrakentamisesta oli juuri sellainen nopea käänne, joita elämässä kuuluukin olla. Valkoviini oli kotoa opitun trifectan mukaista: kylmää, kuivaa ja ilmaista. Keskustelu eteni hitaasti, eikä siinä päästy kovin pitkälle. Oli opettavaista nähdä, miten vaikeaa kulttuurirajojen yli kommunikoiminen voi olla jopa silloin, kun kaikki ovat paikalla hyvillä mielin ja sisäiseen muutosarkkitehtiuteensa uskoen.

Ensimmäinen kuukausi Kaliforniassa on pian paketissa. Fulbright-kollega summasi tilanteen sähköpostissaan osuvasti: Toistaiseksi kaikki hyvin.