Avainsanaan ‘työmatka’ liitetyt artikkelit

Tämän viikon työmatka ei mennyt ihan nappiin: Pikataival Tukholmasta Brysseliin kesti keskiviikkoaamusta torstai-iltaan. Onneksi välissä pääsi kotiin nukkumaan.

2015-05-26 19.44.33

Amanda Palmerin The Art of Asking oli parasta matkalukemista pitkään aikaan. Kirja on loistava muistutus perusasioista: Elämä ei ole yksinpeli. Ihmiset auttavat mielellään, kun vain rohkenee pyytää. Me jopa nautimme kun saamme olla avuksi, osallisia ja arvokkaita.

Vaikka olen julkaissut tästä samasta aiheesta tutkimusta, yhä vain on ajoittain vaikeaa muistaa, ettei kaikkia lankoja tarvitse yrittää pitää kontrollissa rystyset valkoisina, ominpäin.

(Jos kirja on liikaa, kannattaa katsoa ainakin tämä TED Talk.)

Mainokset

Kun viikonloppu on jäänyt väliin työmatkan tiimellyksessä, tuntuu, että maanantaina pitäisi sekä hoitaa kaikki rästiin jääneet asiat että piiloutua ullakolle lepäämään.

Mutta ei se ihan niin mene, sillä amerikkalainen syksy on täynnä juhlia.

Lähes sveitsiläisen pitkäksi venähtäneen illallisen päätteksi kaiverretaan kämppisten kanssa halloween-kurpitsoita. Tämä perinnelaji oli jäänyt aiempina vuosina oppimatta, mutta onneksi ensikertalainenkin voi onnistua. Harjoituskurpitsasta syntyy oivallinen pikku-pacman.

Image

Kaiverrustalkoiden päätteeksi koko kurpitsasuku asetellaan portaille ohikulkijoiden iloksi.

Image

Kurpitsatalkoista tulee kotoisa olo.

Minua ihmetyttää edelleen, miksi Suomessa on syksyisin hiljaista ja pimeää, kunnes tulee joulu.

En ehdota amerikkalaisten perinteiden apinoimista, mutta kyllä nimenomaan marraskuussa olisi hyvä järjestää koko joukko pieniä karnevaaleja kaamosta keventämään.

Tämä viikko on ollut täynnä ihmisiä, ideoita ja innostusta. Konferenssi oli alusta loppuun intensiivinen. Kotimatka hujahti kuulumisia vaihtaen ja keskustellen. Kevään kurssivalinnat ja työmatka-aikataulu alkavat hahmottua. Joulu on hämmentävän lähellä, mutta sitä ennen on hoidettavana iso kasa asioita.

Hulinan yltyessä on välillä vaikea keskittyä elämään käsillä olevia hetkiä.  Samalla on haastavaa luottaa siihen, ettei aivan kaiken tarvitse tapahtua tänä vuonna, juuri nyt. Kohinan keskellä on huojentavaa kuulla professorin sanovan, ettei kiirettä ole: hän ei ole aikeissa eläköityä ainakaan seuraavaan 30 vuoteen.

On osattava malttaa mielensä ja muistettava suunnitella elämää sen ajatuksen varassa, että nykyhetken lisäksi on olemassa myös tulevaisuus. Iisisti vaan, aikaa on.

Paikallisjunassa istumisessa on kotiinpaluuntuntu.

Hyvän loman päätteeksi on huojennus palata todellisuuteen, jossa autot ja kymmenkaistaisilla moottoriteillä navigointi ovat enintään sivuroolissa. Berkeleyssä melkein kaikkialle voi mennä kävellen tai pyörällä. Elokuusta alkaen työmatkani on neljän korttelin mittainen. Se on juuri sopivasti.

Matka San Franciscosta Los Angelesiin oli vielä kauniimman huikea kuin minulle oli kerrottu. LA oli yllättävän täsmällisesti sellainen, millaiseksi olin sen kuvitellut: liikaa pintaa ja liian vähän syvyyttä. Kaiken feikin keskellä Tyynenmeren suurissa aalloissa uidessa, vegaaniruokaa syödessä ja Warner Brothersin studioihin tutustuessa hyväntuulisuus oli aitoa.

Vallitsevien olosuhteiden hyvyydestä kertoo paljon se, että loman viimeisenä iltana ajatus töihin pääsemisestä innostaa.