Avainsanaan ‘uimastadion’ liitetyt artikkelit

Ensimmäinen kokonainen viikonloppu Helsingissä sitten kesäkuun alun on myös viimeinen kokonainen huonosti määritellyn pitkään aikaan.

Täällä on kesä ja kaverit, Kiasman ilmaisilta, 10-vuotias Debbiefox, keltaista jaffaa, uimastadion ja riemullista pop-up guerilla -joogaa. On meri, jossa uida, puistoja, joissa lojua, ja Teurastamo, jossa voi sunnuntain päätteeksi kuunnella Bad Ass Brass Bandia.

Image

Ja niin se vain on, että tämä kaupunki, varsinkin kesäisin, on kuin muutkin ystävät: Riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa on, aina toivoisi, että olisi vielä vähän enemmän.

 

Mainokset

Tämä kesä ei ole dokumentaatiota varten.

Tämä kesä on omistettu Suomesta nauttimiselle ja siinä sivussa pienille lähimatkoille naapurimaihin.

Juhannuksen viettoon lähdettiin ajamalla polkupyörät autokannelle. Tukholmassakin on kaunis ja valoisa kesä. Brunssipöytä notkui kalaa ja kakkuja, Gröna Lundin keinukaruselli kohosi taivaaseen, eikä Airbnb-kämppä kai olisi voinut olla enää yhtään sympaattisempi olematta epäuskottava. 

Kovan loman itseoikeutettu matkakohde oli Lappi. Rinkka selässä Kevon-reittiä kulkiessa oli helppo uskoa siihen, että onni ei tule niille, jotka eivät vaella. Kaamasessa kaikki oli kuten ennenkin. Saunottiin, pelattiin ristiseiskaa yöttömään yöhön, nukuttiin raukeaan rentouteen asti. Pohjois-Norjan koillisranta oli yhä yhtä maaginen kuin vuosia sitten.

Olen myös vihdoin käynyt niin Venäjällä kuin Nuuksiossakin, vuosien uhoamisen jälkeen.

Kaikkeen tämäkään kesä ei riitä, mutta siitä ei pitäisi hätäillä. Kovin huonosti ei voi olla, jos voi pyöräillä Stadikalle uimaan, pelata ultimatea, käydä puistokirppiksellä ja hypätä työviikon päätteeksi junaan, joka vie mökille, mansikka-aikaan.

Sanomalehdessä sanottiin osuvasti: Kesä on ohi, mutta kyllä Helsinkiä kannattaa rakastaa.

Käsillä on ensimmäinen kokonainen viikonloppu Helsingissä reilusti yli vuoteen. Se on riemullista, sillä tämä on kaupunki, jossa on ystäviä, lakritsipiippuja, raitiovaunuja, uimastadion, Design Market, ruisleipää ja lupa innostua. Lisäksi saattaa löytyä burritoja, jääjogurttia ja hyvällä onnella jokin naurettavan jyrkkä katu kiivettäväksi.

Tätä nykyä täällä on myös koti. Kuukausien kuljeskelun jälkeen asetun aloilleni, hetkeksi. Se on mukavaa, sillä tässä talossa voi niin halutessaan juoda aamuteetä, pyyhkiä pölyt ovenkarmeista, tutkiskella vanhoja papereita ja nauttia ikkunan takana paistavan syysauringon lämmöstä.

Mutta varovasti nyt, sillä tämä hetki, jos mikä, on hauras.

Berkeleyyn avattiin uusi vaihtopalvelu, joka on brändätty kierrätyskeskukseksi: tavoitteena on antaa vanhoille kamppeille uusi elämä. Toivotan menestystä ja jään mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka palvelu pärjää Craigslistin kultamailla.

Kassin ja kumppaneiden kultaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään siinä, että ne kampittavat turhanaikaisia kulutusjuhlia ja säästävät luontoa. Vaihtopalvelut eivät myöskään ole kivoja vain siksi, että ne saavat kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan tavoilla, jotka muita väyliä pitkin olisivat odottamattomia ja usein hyvin epätodennäköisiä.

Parasta on se muutos ajattelussa, jonka tällaiset palvelut voivat saada aikaan. On riemullista keksiä ilmaisia ratkaisuja todellisiin ongelmiin. Vielä hauskempaa voi olla keksiä lisäarvoa tuottavia ratkaisuja epätodellisiin ongelmiin, kuten löytää käyttäjä vanhenemassa oleville uimalipuille. Käyttämättä jäänyt lippu ei olisi omistajalleen suuri tappio, mutta jollekin toiselle se voi olla arvokas yllyke kesän viimeiselle maauimalareissulle. Operaation iloisuuden rinnalla näennäisesti säästyvä raha on sivuseikka.

Uimastadion on auki vielä tämän viikon. Jos kukaan ei tarjoa ylimääräisiä lippuja, niitä saa edelleen myös ovelta. Lupaan, että löylyt ovat paremmat kuin Berkeleyssä.